retkiruoka ja juomavesi

Retkiruoan valmistus sekä juomaveden käyttö

Yksi retkeilyn sekä vaelluksen kohokohdista on päivittäiset kokkailut luonnon helmassa. Ruoan valmistuksessa vain taivas on rajana, ja muonan määrässä vain kantokyky on rajana. Pidemmillä vaelluksilla suurin huolenaihe on muonan paino, käytännössä paino pitäisi saada mahdollisimman alas, jotta kilometrejä olisi helppo niellä haastavassakin maastossa. Monet kuivamuonat ovat omiaan auttamaan tämän kanssa, tottahan toki kuivamuonat myös alkavat kyllästyttämään melko nopeasti. Erilaiset retkiruoka-valmisannokset, kuten pussipastat sekä kuivarouheet ovat kyllä hyviä ruokia tuomaan päivään lisää potkua.

Lyhyemmillä vaelluksilla sekä yön yli retkillä voi rinkkaan tai reppuun pakata helposti ihan tuoreetkin eväät, ne voi tehdä vaikka pieneen purkkiin valmiiksi, aina salaateista pyttipannuun. Itse otan yleensä vaelluksen ensimmäiselle päivälle hieman pehmeämmän laskun muonien suhteen, esimerkiksi jotain raikasta, hedelmiä, tuoretta leipää sekä kasviksia. Matkan edetessä sitten myös eväiden taso köyhtyy. Pitkillä vaelluksilla iso ongelma on kasvisten sekä hedelmien puute ravinnon saannissa. Useasti jo parin viikon aikana huomaa että maha alkaa käyttäytyä hieman omituisesti ja vatsa ei aina pysy ihan kiinteänä. Luonnossa kannattaa hyödyntää kaikkea ympärillä olevaa, esim marjat ovat erittäin tervetullut lisä ruokavalioon, varsinkin loppukesän ja alkusyksyn vaelluksilla ja retkillä, ne tuovat myös raikasta fiilistä reissun keskelle. Kalan sekä riistan nauttiminen metsässä on myös hyvä vaihtoehto sitä harrastavalle. Kalan valmistaminen aamiaiseksi leivän päälle tai illalliseksi riisin kylkeen on aina mahtava valinta, edellyttäen tietysti että kalan pyyntiin on valmis uhraamaan paljon aikaa vaelluksella. Uskomattomissa kalatarinoissa lapin hienoilla puroilla sekä järvillä on aina hieman värikynää, välillä on päiviä ettei kalaa vain yksinkertaisesti tule.

Retkiruoka ja juomavesi 1
Marjat tuovat mukavaa vaihtelua retkiruoan rinnalle

Peruskokkailuun tarvitsee lähinnä liekkejä kestävän kipon, esim retkikeittimen kattilan, tai vaihtoehtoisesti isomman nuotiolle tarkoitetun kattilan, retkeilykäyttöön en itse ainakaan kolmea litraa isompaa kattilaa hankkisi. Trangia, Jetboil sekä muut retkikeittimet kannattaa vaelluksilla pitää mukana, varsinkin sadepäiville nämä ovat pelastus. Ilman retkikeitintä pärjää myös enemmän kuin hyvin, se vaan vaatii hieman lisää kärsivällisyyttä sekä suunnitelmallisuutta, tulen teko ei aina onnistu jokaisessa paikassa. Pohjoisessa isompien tunturiylänköjen ylitys kannattaa suunnitella fiksusti, joko pakkaa rinkkaan keppejä ja risuja matkaan, tai sitten tekee ruoat ennen korkeampien kohtien ylitystä. Vuoristoisemmalla alueella puuttomat kohdat saattavat jatkua kohtuuttomankin pitkään, näin ollen kannattaa ainakin näille seuduille pakata retkikeitin mukaan. Retkikeittimiin saa hankittua muutamaakin eri polttoainetta, kaasua sekä spriitä. Sprii on halpaa sekä toimintavarmaa, joskin hieman hidasta ruokaa valmistettaessa. Spriin teho lämmittäjänä on aika kehno verrattuna kaasuun, kaasupolttimella ruoan valmistus käy käden käänteessä. Kaasupolttimiin käy pääsääntöisesti kierteillä varustettu kaasupullo, niitäkin on useampia kokoja, pienimmät ovat suunniteltu käytettäväksi esim. Jetboil keittimien kanssa, suuremmat sitten eivät enää mahdu edes trangian kippoon kunnolla. Reippaan 200g pullolla selviää perus viikon vaelluksen melko helposti, jollei nyt ihan kaikkia ruokia ja juomia keitä kaasulla. Jos meinaa koko viikon vääntää ruoat kaasulla, eikä tulien tekoon ole mahdollisuutta taikka kiinnostusta, kannattaa ottaa matkaan noin 450g pullo, tässä riittoisuus on noin viikon luokkaa. Talvisin kaasukeittimet eivät ole niin toimintavarmoja mitä sprii. Kaasu ei tahdo kovin kylmässä tulla helposti ulos pullosta, tähänkin helppo ratkaisu on puristaa paljain käsin kaasupulloa, jolloin käsien lämpö auttaa kaasua tulemaan hieman helpommin ulos pullosta. Pienen kaasun voi tietysti laittaa vaikka takin sisään reissun ajaksi, näin ollen se pysyy hyvässä kunnossa läpi päivän. Yhtenä vaihtoehtona kannattaa myös harkita risukeitintä, kyseinen tuote on enemmän kuin näppärä, mitä tulee kokoon sekä polttoaineen taloudellisuuteen. Risukeittimet ovat pääsääntöisesti noin 10cm x 10cm kokoisia pieniä metallilaatikoita johon voi nimensä mukaisesti tehdä tulet ympäriltä löytyvistä risuista sekä kepeistä. Liekkien suunnatessa suoraan ylös, on lämpöarvo huikea. Eihän risukeitin missään nimessä iltanuotiota voita, tai edes kykene missään muotoa sitä haastamaan – mutta se ei ole kyseisen keksinnön perimmäinen tarkoituskaan. Risukeittimiä löytyy monilta valmistajilta ja hintahaitari on myös melko iso, luonnollisesti valmistusmateriaalienkin mukaan.

Retkiruoka ja juomavesi 2
Illan tullen on mukava kerrata päivän upeita hetkiä lämpimän juoman kera

Juomaveden käyttö

Juomaveden käyttö reissuilla on aina omalla vastuulla. Pohjoisen upeilla erämailla juon itse aina suoraan puroista sekä järvistä, siellä luonto on sen verran puhdasta että vettä kelpaa nauttia sellaisenaan. Kannattaa kuitenkin hieman katsella ympärille, ettei mitään suurempia raatoja makaa vesistön tai vedenotto paikan lähettyvillä. Jos on yhtään epävarma omasta uskalluksesta juoda vettä, on aika hyvä tapa keittää tai puhdistaa vesi siihen tarkoitetuilla tableteilla. Veden keittoon riittää noin 5 minuuttia, tässä ajassa käytännössä kaiken pitäisi olla tuhoutunut juomavedestä. Vaelluksilla iso osa vedestä tulee ruoan mukana, varsinkin syys- ja talviaikaan on miellyttävää tehdä jos jonkinnäköisiä keitoksia nuotion ääressä. Itse laitan joka kerta hieman normaalia enemmän vettä pataan, tällöin vettä saa helposti lisää, vaikka olisikin unohtanut päivän kiireissä juoda riittävästi.

Itse lähtiessäni vaellukselle pakkaan melko usein seuraavia muona-aineksia mukaan. Riisiä on hyvä olla aina paketin verran mukana, se säilyy pitkiäkin aikoja, ja on erittäin monikäyttöinen ruoka. Pastat ovat myös mahtavia retkieväitä, kuin myös soijarouhe, pavut sekä kaiken muun kaltainen tölkkiruoka. Pitää vaan aina muistaa tuoda kaikki metallijätteet mukanaan niille kuuluville keräysastioille, villi ja koskematon luonto ei ole niiden loppusijoituspaikka. Kaupat pursuavat nykyään toinen toistaan parempia pussimuonia, aina meksikonpadoista, pinaattipastojen kautta pasta carbonaroihin. Nämä kevyet kuivamuonat rakentavat yleensä selkärangan omalle vaellusmuonalle, näiden lisäksi ostan vielä lisää pastaa taikka riisiä, jota sitten kaadan tarpeen vaatiessa lisää kattilaan pastan kaveriksi. Yksi melko hyvä lisä ruokavalioon on soijarouhe, itse olen käyttänyt sitä jo vuosikausia. Käytännässä kyseinen pussi maksaa noin 5 euroa, ja siitä tekee parhaimmassa tapauksessa parikymmentä kertaa ruokaa, näin ollen melko lyhyelläkin mietinnällä voi tulla siihen johtopäätökseen että hinta- laatusuhde on melko hyvä. Erilaiset pavut ovat myös tervetulleita omaan muonavarastoon. Pyrin muutenkin painottamaan kaiken sellaiseen ruokaan jonka pilaantumista ei tarvitse pelätä. Useasti olen ollut pitkiäkin aikoja puhelinyhteyksien ulkopuolella, joten ruokamyrkytyksen hankkiminen ei ole kovin järkevää siellä suunnalla.

Retkiruoka ja juomavesi 3
Nuotiopannu on loistava retkikaveri, siitä voi tarvittaessa syödä vaikka aamupuuron

Aamiaiseksi syön lähes poikkeuksetta puuroa, valmiita annospusseja saa suoraan kaupasta, joten näpläämisen minigrip pussien kanssa voi unohtaa kokonaan. Käytännössä katsoen oma muona koostuu aamu- sekä iltapuurosta, johon sekoitan yleensä jotain jauhemuodossa olevaa kiisseliä. Lounaaksi ja päivälliseksi on yleensä pastapussi, sekaan riisiä, soijarouhetta, maustekastiketta (esimerkiksi chili) soijakastiketta, sekä erilaisia komboja jos jonkinmoisia mausteita (suola, pippuri, grillimauste, valkosipuli). Viimeisimpänä mutten missään nimessä vähäisimpänä, tulee makeiset, niiden tärkeyttä en voi painottaa liikaa. On mukavaa jemmata jokaiselle päivälle suklaapatukka, tai vaihtoehtoisesti joku omaan makuun sopiva herkku, niiden nauttiminen kesken päivän tuo ihanaa luksusta vaellukseen. Luonnollisesti niitä voi sitten pakata mukaan sen verran kuin selkä kestää, suklaapatukka kesken kovan marssin antaa kyllä todella paljon lisää voimaa, niin henkistä kuin fyysistäkin. Vaelluksilla tulee muistaa syödä reippaasti, kalorien kulutus on todella kovaa ja liian kevyen syömisen vaikutukset tulevat nopeasti esiin. Ruoan valmistuksessa vain taivas on rajana, sama koskee retkimuonaa, ylimääräinen puoli tuntia ruokakauppaan tuo varmasti mahtavia löytöjä rinkkaan pakattavaksi.

Jaa tämä postaus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Nimike lisätty ostoskoriin.
0 items - 0,00